6.7.2015

Heaven is a place on earth with you




Hellurei ~ 

Kuvatarinan merkeissä postailen taas tällä kertaa. Ensi kerraksi saatan kuitenkin kuvata jonknlaisen musashootin! kuuluisat viimeiset sanat 
Mä en ole viime viikon aikana puuhaillaillut mitään kovin erikoista. Leffoja on tullut katseltua ja sen sellaista. 
Päästän teidät nyt kuitenkin kuvatarinan pariin, jonka ekalla puoliskolla Yomi toimii taas kertojana (varautukaa tämän tyylisiin tarinoihin tulevaisuudessa, Yomi tulee olemaan kertoja useamminkin).

Edelliseen osaan pääset tästä.

Picfic: Muisto




^ tuon voit laittaa soimaan taustalle

--


Viimeeksi kun kerroin teille vähän itsestäni ja Välimaastosta, taisin unohtaa jonkin - tai oikeastaan jonkun.
Eräänä päivänä ollessani vielä Välimaastossa, Maan ja Välimaaston rajan vartijat toivat luoksemme pojan. Hänen sanottiin ollen vaeltelemassa rajan väärällä puolella ilman asiaa.


Ihmisiä ei ollut eksynyt Välimaastoon pitkään aikaan, joten siitä pojasta tuli hyvinkin puhuttu aihe. 
Kuolema ei ollut kuitenkaan kovin innoissaan pojan tulosta, joten hänet vangittiin. Kuolema lupasi päästää pojan menemään jos tämä kertoisi millä aisialla hän Välimaastossa oli.


En ollut nähnyt tavallisia kuolevaisia pitkään aikaan sen jälkeen kun tulin Välimaastoon, joten halusin puhua pojalle. Oltuani palvelijoiden ympäröimänä jo jonkin aikaa, normaali seura kuulosti hyvinkin kiinnostavalta.


Livahdin vartijoiden ohitse hänen luokseen. Hän kertoi nimensä olevan Keita, ja että hän oli osa Varjot-järjestöä. Minun olisi siinä vaiheessa kai pitänyt kääntyä eikä enää puhua hänelle, mutten kuitenkaan tehnyt niin. Kaikille uusille palvelijoille nimittäin opetetaan, ettei Varjoon voi luottaa. 


Kysyin miksi hän oli täällä, ja hän sanoi että joku muista Varjoista oli lähettänyt hänet tänne, etsimään jotakin. Keitalla ei kuitenkaan ollut aavistustakaan mitä hänen pitäisi etsiä. Hän arveli että hänet oli vain haluttu pois päämajalta, sillä kukaan ei oikeastaan uskonut hänen kykyihinsä. 


Me puhuimme tuntikausia. Uskon että vartijat huomasivat minun olevan siellä, mutta he eivät tainneet liiemmin välittää. 
Päivän kääntyessä iltaan minun oli kuitenkin lähdettävä nukkumaan. Joka ilta suoritettiin laskenta, ja silloin oli pakko olla paikalla. Painotan sanaa pakko.


Tulin Keitan luokse aina kun kykenin ja töiltäni ehdin. Hän odotti minua aina hymy huulillaan.
Voisi kai sanoa että hän oli minun.. ystäväni. Tai niin hän ainakin sanoi.
Se tuntui jotenkin erityiseltä, sillä minulla ei ollut koskaan oikeaa ystävää.


Kerran kun olin taas livistänyt töiltäni hänen luokseen, Keita sanoi vartijoiden uhkaavan häntä kuolemalla, ellei tämä kertoisi miksi hän oli tullut Välimaastoon.
Ja nyt puhun kirjaimellisesti kuolemisesta, en Kuolemasta.
Ongelmahan oli se, ettei Keitalla ollut hajuakaan miksi hänet oli lähetetty Välimaastoon, mutta vartijat eivät tietenkään uskoneet häntä. 


Keita halusi karata, ja ottaa minut mukaansa. En kuitenkaan antanut hänen lähteä. Yksi Varjo ei pääsisi pois paikasta joka on täynnä Kuoleman palvelijoita ihan tuosta vain.
Hänen oli parempi odottaa. Kun Kuolema ymmärtäisi ettei Keita ollut vaaraksi, he päästäisivät hänet varmasti takaisin Maahan.


Hän ei saisi jäädä Välimaastoon koko loppuelämäkseen. Hän ei ansainnut sitä kohtaloa.


Yhtenä iltapäivänä tullessani tapaamaan Keitaa, hän ei ollut siellä.
Näin vain kahden vartijan vievän Keitaa pois. Huhujen mukaan hän joutui Kuoleman eteen.
Vartijat olivat varmaan kyllästyneitä kysymään häneltä saman kysymyksen kerta toisensa jälkeen.
En kuullut hänestä sen jälkeen.

---


Yomi: *ajattelee* Missäköhän hän nyt on? Onkohan hän  päässyt Maahan?

*ovelta kuuluu koputus*

Angie: Yomi, menisitkö avaamaan?
Yomi: *huokaisee* Selvä.


Yomi: *nousee* 

Angie ja Tobias: *naureskelevat taustalla katsellen televisiota*



Yomi: *avaa oven* Kuka siel-




Keita: No, aijotko päästää minut sisään?

----

Nähdään ~ !

8 kommenttia:

  1. Naaaws :3 Ihana tarina taas.. kommentoin myöhemmin paremmin

    VastaaPoista
  2. KJÄÄÄÄÄÄÄÄKKHHJJFSSVBBJHHHHHHHHHHJKKKKKKKKKKKJJJÄÄÄÄÄÄÄ!!!!!!!! ❤❤❤❤❤❤❤❤❤ MÄ OLIN SAADA SYDÄNKOHTAUKSEN, KUN NÄIN TON TOKAKSI EKAN KUVAN!!! >: 3
    Haaaa, en saanut sydänkihtausta, mutta mun sydän ja silmät suli loppuun... Oon nähnyt liikaa sun ihania Keita kuvia! ♥ 0 3 0 ♥~~
    Esim se Keita-pupuasussa ja Keita pupunkorvilla + ilman paitaa ja nyt.. Keita paita auki❤..
    TAJUUKKO SÄ KUINKA IHANIA NÄÄ KUVAT ON!!??
    HITSI OIKEESTI, KEITA SE EI OO SUN SYY VAAN EMMIN.. *3*~ ❤❤❤ .... nojoo.. se on Keitan syy... ♥♥ PusiPusi!
    ~~~~~~~
    ~~~~~~~
    Emmiiiiiii, kuin hyvä TARINA TAAS! ♥ JEESUS‼ AUTA‼ Q q Q"
    Keituuuukeittooo!! Pusiiii onneksi et ole delannut! Pääsit pakoon, olet rohkea muru! ❤ y u y~ ~
    Tiesin, että Keitu ei kuoolis, onhan se tommonen! Tommonentommonen vahva kundi!! > 33 <~

    KEITA ON HOTTISS!! Vipassa kuvassa, hahah, vai että taas se paita näyttää leijailevan! Yomi onnea! ♥ Olet suoraan siinä, haluasin nyt olla Yomi, koska.. keita 83 ❤

    Haluun lukee lisää tätä tarinaa‼ Jeaaaaa!!♥♥ Tällä mä nyt vaan pompin ja hihitänn x)
    ~ no lähempä tästä~

    ~Siniapila~

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. HUI kuinka ihana kommentti!
      Keita kiittää kehuista ~
      Kiitos taas tosi paljon, sun kommentit saa aina hymyilemään c:

      Poista
  3. Alotus kuvat oli tosi ihania! ^^ ♥
    Ah sun kt:t on aina tosi mahtavia ja ihania jaja uh :'D♥
    Mä haluun jo lukea seuraavan osan >:)
    En jaksa nyt keksiä mitään järkevää kirjoitettavaa, mutta siis niin jatka pian! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että tykkäsit ❤ !
      Öö tota apua kiitos ~ Uh :'D
      Jatkan pian ^^

      Poista
  4. hhh sun kuvatarinat on aina niin kivaa ja mielenkiintosta luettavaa ^o^ hyvä osa jälleen kerran siis ~
    alotuskuvat on myös oikein sievät c:

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!