9.6.2015

We used to have it all









Hei vaan  /)^u^(\ !

Tänään aikoisin postata kuvatarinaa, taas. Jos haluaisitte ensikerralla kuitenkin nähdä jotain muuta, kertokaa ihmeessä kommenteissa! 
Tämänkertainen kuvatarina ei ole kovinkaan pitkä. Tarinat alkavat kuitenkin varmasti pidentyä kunhan juoni pääsee kunnolla käyntiin ~  

Edelliseen osaan pääset tästä.

 Picfic: Beware 


?: Juokse Angie, juokse! Varjot tulivat, sinun täytyy paeta!


Angie: Ei hätää, mi-minä voin hätää heidät pois käyttäen voimiani!
?: Ei, Angie, sinun on mentävä! En anna sinun vaarantaa henkeäsi-

*laukaus*


?: *kaatuu maahan* 


Angie: Isä! *hysteerisesti* Nouse, me ehdimme vielä.

*kaukaa kuuluu huutoja*
"Tuolla se on pojat! Napatkaa se!"
"Tulkaa jo."


Angie: *nousee ja lähtee nopeasti juoksuun* 

---


Angie: Ja se oli viimeinen kerta kun näin hänet...
Yomi: *hiljenee*


Angie: *ääni särkyy* En pystynyt auttamaan häntä.


Angie: *sulkee silmänsä välttääkseen kyyneleitä*


Yomi: Angie, en minä ole vihainen sinulle vaikket yrittänyt tapattaa itseäsi pelastaaksesi isän.
Angie: ._. kiitos


Yomi: Sitä paitsi, Varjot tappavat vain puolustaakseen itseään kun naamaan mottaaminen ei enää riitä. Ja sinä ja isähän vain juoksitte heitä karkuun, vai mitä?
Heidän ammuksensa oli siis mitä luultavimmin vain nukutusnuoli. He luultavasti vain luulivat isänkin olevan sielujenvartija koska sinä olet *yskäisee kiusaantuneesti* tavallaan sellainen.


Angie: *hymähtää* Taidat olla oikeassa. 


Yomi: Entä äiti?
Angie: Hän ehti paeta, ja antaa minulle uuden asunnon avaimet. Hän sanoi että olen luultavasti paremmassa turvassa yksin.


Yomi: He ovat molemmat varmasti kunnossa *puolikas hymy*.


Angie: Mutta mitä luulet, tarvitseekohan minun enää huolehtia niistä Varjoista?

--

Samaan aikaan kymmenien kilometrien päässä.


*Tobia puhuu puhelimessa*

Toivon todella että saat hänet tällä kertaa kiinni.
Tobias: Voit luottaa minuun, pomo. Toimin paremmin yksin.


Tobias: Mikä sen tytön nimi olikaan?
Hetkonen, tarkistan papereista.
Angie. Se on hänen nimensä. Hänen epäilty kotioisoitteensa sinulla olikin jo?
Tobias: Kyllä.


Ne ovat pirullisia olentoja, Tobias. Et saa kiintyä siihen millään lailla. Laitoin sinut tähän tehtävään koska tiedän sinun olevan hyvä työssäsi. Olen kuitenkin varsin tietoinen tehtävän vaarallisuudesta. Olethan sinäkin?
Tobias: Ilman muuta, pomo. Olen opiskellut taktikoinnin teoriaa jos pienestä asti. Olen oikea mies tähän tehtävään.
Hyvä, me luotamme sinuun. Ja käytäthän väkivaltaa niin vähän kuin mahdollista?


Tobias: Tietenkin. Voitte olla huoletta..

...sillä minä löydän Angien.

---


Nähdään ~ 

4 kommenttia:

  1. Häääää-ääää! Keitanen! ♥♥♥ Tuun kohta varastaan ton pikku pupusenn!! (;; w ;;)~ Miksi otat Keituliinista aina niin yli sööttejä kuvia! Mutta aivan ihana tää uusi tarina! Hyvin on lähtenyt käyntiin. ; 3
    Angiesta, Tobiaksesta tai KEITULISTA, ois aivan ihanaa saada kuvia seuraavaan postaukseen!!

    PS: Anna Keitalle mun puolesta, miljoona pusua ja halia, sekä sano sille hyvää kesää!! \(.❤ 3 ❤.)/

    ~Siniapila~

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. PPS: Mikäs veitsi tai joku, sillä Tobiaksella on loppukuvassa!! Nyt poitsu on lähtenyt väärään suuntaan!! > n <

      Poista
  2. Lueskelinkin nyt nuo edellisetkin tarinat (joita en ollut ikävä kyllä ehtinyt vielä lukemaan) ja tämä mukaan lukien ne kaikki ovat todella hienosti tehtyjä!
    Tykkään paljon kirjoitustyylistäsi ja tarinan kerronnasta. Näitä on tosi kiva lukea ja odotan innolla jatkoa ♥ + Yomilla on muuten todella kauniit silmät!

    VastaaPoista
  3. Oooh! Jännä tarina ^^

    Haluaisin saada angiesta ja tobiaksesta kuvia seuraavaan postaukseen :3 kun yomista ja keitasta on ollut niin paljon vaikkei se minua haittaa. Mutta caihtelun vuoksi :3

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!